Holoptinen toiminta

Tiivistelmä

Tässä mikroartikkelissa määritellään, mitä on digitaalisten välineiden mahdollistama holoptinen toiminta ja mitkä ovat sen keskeiset ominaispiirteet ja vaikutukset vertaistoiminnalle ja yhteistyölle.

Holoptisen käsite

Holoptinen (holoptic) viittaa alun perin eräiden hyönteislajien silmän rakenteeseen, jossa silmät ovat pään keskellä lähellä tai kiinni toisissaan. Tämä mahdollistaa näkemisen mahdollisimman laajalle alueelle. Holoptinen muodostuu sanoista holos ('kaikki') ja optike ('näyttää'). Holoptinen silmä näkee kaikkialle, jolloin myös kaikki on nähtävissä. Holoptinen tarkoittaa siis kaiken näkymistä kaikille.

Digitaalisten kommunikaatiovälineiden yhteydessä sanaa 'holoptinen' ovat käyttäneet Michel Bauwens ja häntä siteeraava Axel Bruns. Molemmat viittaavat termillä teknologian avulla tapahtuvaan vertaistoimintaan, joka mahdollistaa muiden toimien näkemisen globaalissa mittakaavassa. (Bauwens, 2005; Bruns 2008, 19). Bauwensilla holoptinen liittyy tasa-arvoisen vaikuttamisen (equipotency) käsitteeseen, joka viittaa jokaisen toimijan yhtäläisiin lähtökohtiin osallistua. Bauwensin mukaan holoptinen on vastakohta hierarkisiin valtarakenteisiin pakottavalle panoptiselle, jossa vain etukäteen määritelty "eliitti" voi nähdä ja toimia (Bauwens, 2005). Bauwensilla 'holoptinen' liittyy kokonaisvaltaiseen näkemykseen P2P:stä ihmiskunnan seuraavana henkisenä ja jopa hengellisenä kehitysasteena. Tässä mikroartikkelissa esitelty holoptisen toiminnan käsite ei sisällä tällaista ulottuvuutta, vaan pyrkii ainoastaan analysoimaan kaikille näkyvän toiminnan erityispiirteitä.

Holoptinen toiminta

Holoptinen toiminta on yksittäisen ihmisen toimimista läpinäkyvästi yksin tai ryhmässä. Holoptinen toiminta tapahtuu usein digitaalisten kommunikaatio- ja toimintavälineiden kautta. Keskeinen ominaispiirre on se, että muut voivat tarkastella ja seurata toimintaa vapaasti (esim. blogit). Lisäksi voi toiminnan kommentointi ja toimintaan osallistuminen olla mahdollista (esim. avoimet wikit, kommentoinnin mahdollistavat blogit ja avoimet lifestream-palvelut). Digitaalisten välineiden johdosta kokonaisprosessia on mahdollista tarkastella ja analysoida jälkikäteen, koska kaikki digitaalisten välineiden kautta tapahtuvat toiminnan osat tallentuvat. Tämän vuoksi myös suora viittaaminen toiminnan aikaisempiin vaiheisiin on helppoa. Holoptinen toiminta tehostaa hajautettua yhteistyötä ja nopeuttaa ajatusten ja ideoiden leviämistä.

Holoptisesti toimivat ihmiset ja ryhmät voivat muodostaa parvimaisia rakenteita, joissa ihmiset voivat osallistua toiminnallisiin osaprosesseihin (vrt. Engeströmin solmutyöskentely, Engeström 2008). Holoptisessa toiminnassa toisiaan etäisesti seuraavat ihmiset tai ryhmät voivat hetkellisesti löytää yhteisen toiminnan kohteen tai tavoitteen, jonka ympärille muodostuu yhteistoimintaa rajoitetuksi ajaksi. Prosessin päättyessä (joko onnistuneesti tai epäonnistuneesti) yhteistyöliitokset purkautuvat ja siirrytään aktiivisesta solmutyöskentelyvaiheesta takaisin parvimaiseen seurantavaiheeseen (ks. myös Engeström 2008, 199-233). Parvet (joiksi kutsun holoptisia toimintaklustereita) muodostavat (mahdollisesti) globaaleja toimintakokonaisuuksia, joissa ideat, tiedot, toiminta ja yhteistyö on potentiaalisesti kaikkien nähtävissä. Parvet muodostavat itseään muokkaavan, seuraavan ja reflektoivan systeemin, josta esimerkiksi Knorr Cetina (2003) on käyttänyt termiä flow-arkkitehtuuri (flow architecture). Holoptinen toiminta muodostaa siis parvia, jotka muokkaavat ja muuttavat itse itseään seuraamisen ja solmutyöskentelyn kautta.

Holoptisen toiminnan vaikutukset

Holoptinen toiminta laajentaa radikaalisti yksilön potentiaalista toiminta-avaruutta. Parvet avaavat uusia mahdollisuuksia organisaatiorajat ylittävälle, nopeasti synnytettävälle yhteistyölle. Myös toiminta, johon osallistuu sekä suuria organisaatioita että yksittäisiä ihmisiä tavallista tasa-arvoisemmin, mahdollistuu.
Holoptinen toiminta antaa yksilölle lisää vapautta omaan toimintaansa, koska rajojen ylitykset ja solmutyöskentely helpottuvat. Kuitenkin samaan aikaan yksilö joutuu luopumaan holoptisen toimintansa osalta yksityisyydestään ja antamaan esimerkiksi työnantajalleen hyvät mahdollisuudet aikaisempaa tarkempaan työn sisällölliseen seurantaan (perinteinen työseurantahan keskittyy ilmoitettujen työmäärien ja helposti mitattavien seurausten seurantaan). Toisaalta holoptisen toiminnan kautta myös itse organisaatiot tulevat läpinäkyvämmiksi, joten niissä toimivien yksilöiden valta ja vastuu kasvavat.